Za tegeheer shuud yariandaa oryo.
Ihenh tohioldold tursun eejuudiin aartsagnii yas ni telj mun tuuniig dagaldaj hamag
biyiin bulchin shurmus(uund zuvhun gadaad bulchin shurmusus gadna bidnii dotood
erhteng baih yostoi bairlald ni bairluulj bdag dotood bulching mun helne) ni sulardag
uchraas, gedes tsudiij garch ireh, bugs guya telj buduureh handlagatai baidag.
Bas unuduur olj medsen(2012.04.18).r bol nuruu uutsnii yas ni gajihaar tuuniig dagaad
tsusnii ergelt udaashirna. Tsusnii ergelt udaashirhaar ter hesgiin temperatur buurch
daaralt hurult uusdeg gene. Tegeed biye ter hesgiinhee dulaaniig aldahgui gej ter hesegtee
dotor talaas ni uuhnii hemjeegee nemegduulsneer dotood uuhlult ihesj ur dund ni
bugs buuruuruu buduudrdeg bhne. Bi undesleltei hariult gej bodoj bn.
Uunii tuld minii hamgiin turuund hiisen dasgal bal aartsagnii yasnii ergen toirond bdag
bulchinguudiig changalah, aartsagnii yasiig zuv bairlald ni oruulah dasgal.
1. Aartsagnii yasnii ergen toirond bdag bulchinguudiig changalah dasgal
Za tegeheer tursnii daraa haniahiin tudiid baga hemjeenii shees aldaj bsan udaa bii yu?
Hervee tiim bol aartsag, utreenii bulchin doroitsonii shinj. Edgeer bulchinguudiig changatgahiin
tuld,
a. Kegel.n dasgal buyu utreenii bulching changalah...
Sandal deer suugaad urteegee havchij changaruulah sulruulahiig eeljlen 10udaa hiine.
Ene uyed doroo jijighen alchuur orooj taviad tuuniigee havchij hiivel iluu ur duntei bj boloh yum.
Ene ni yag l shinegenee baga bagaar tasalj gargaj bgaatai adil yum.
b. Hip walking (ugzguuruu alhah dasgal)
Gazar deer ugzgun deeree suuj uguud, garaa tseejniihee urd solbij taviad, nuur tseej yag egts
bairlaltaigaar zuvhun ugzguu hudulguud uragshilna...Zohih hemjeend uragshlaad, adil bairlalar
hoishilj ugnu. Uragshaa hoisho ugzguuruu yavah uyed aartsagnii ergen toirnii bulchin changalagdaj
aartsagnii yas zuv bairlaldaa orohod tusalna. Minii huvid ene dasgal hamgiin ur duntei ni sanagdsan.
(2012.5.5)Ene uyed garaa solbij tavihaas iluuteigeer garaa tseejnii hajuud tohoigoor ni nugalaad,
ugzguru alhah uyedee garaa saitar savaad deed biye ひねるerguulj uguh ni iluu ur duntei sanagdla.
2. Aartsagnii yasiig zuv bairlald oruulah.
Uulaasaa bidnii aartsagnii yas mash amarhan gajdag, mun mash amarhan heviin bairlalda oroh chadvartai
yum shig bgam. Buruu suuh, buruu alhah zergees bolood daliih, esvel hotoih, mun tursnii daraa teleh
zereg asuudluudtai uchirdag bn.
Hamgiin naidvartai buguud hyalbar arga bol yerduu uuts nuruugaa sain erguulj uguh. Hulduu murnii
hemjeetei zogsood garaa tashanda tulaad tolgoi tseejiig aihtar hudulguhguiger ugzug uuts nurugara
baruun tiish 10, zuun tiish 10 udaa erguulj uguh. Enehuu dasgal ni mun hodood gedesnii uil ajillagag
idevhjuuleh uchraas, utgun hatsan uyed mun hiivel zohistoi. Udurt 3-4udaa hiivel best, minii huvid
ugluu shudee ugaaj baingaa,oroi hooloo butslahiig huleej baingaa zereg bainga hiihiig boddog
dasgaluudiin maani neg. Tsagirag erguulsen ch boloh yum.
(12.5.5)Za deerh shig boddog baij bgad neg udaa mergejliin massagenii gazar, mongoloor ulamjlalt
baria zasliin gazar ochood uzuultel, aartsagnii yas ni baruun deesheegee daliigaad, uunees uudeed
hul ni urt bogino bolson bn gevee. Yostoi unuug hurtel 4sar garan hiisen dasgal yamar ch nemergui
bsan yum bhda geed setgeleer jaahan unav. Gehdee gertee ireed dahij sain shalgaad bur powerful
dasgal olson. Uulaasaa bidnii aartsagnii yas mash amarhan gajdag, mun mash amarhan heviin
bairlalda oroh chadvartai bolovchig, yasiig dagaad bairlah bulchinguud ni tiim amarhan hevend
oruuldaggui boltoi. Tegeed sayahan sursan dasgalasa taniltsuulya.
Aartsagnii yas gajsan esehiig shalgah amarhan test.
A4.n tsaasiig skoch ashiglaj hudulgungui bolgono. Deer ni zogsood 50uda nomhon alhalt nudee aniad
hiine. A4.n tsaasnaas yamar negen baidlaar garaad yavsan bol tanii aartsagnii yas gajsan baih
magadlaltai gej oilgoj bolno.
1. Huluu uvdguru nugalad deeshee harj hevtene. Uvduguu niiluulsen chigere usgiiguu ugzgunduu
oirtuulna. Zuun uvdguu gazar naah mayagtaigaar oirtuulna. Uvdugu butsah uyede zaaval nuguu
uvdugteigu shurgeltsuulne. Baruun uvdguu bas shaland oirtuulj uzne. Ali neg ni shaland hurgehed
hestuu bval tanii aartsagnii yas gajsan gesen ug. Uvduguu shaland hurgej chadahgui bga taliigaa
iheer hiigeed bval ayandaa ali aliniig ni hiij chaddag bolsnoor aartsagnii yasni gajilt ch zasagdaj bga
gej oilgoj bolno. "Daraa ni 2 uvdugu niluulsen bairlalas ugzguu urguud 5sec bailgaad tuunii daraa
ugzguu hurdtai buulgana."*3udaa
2. Dooshoo harj hevtene. 2 garara 2 hulnii shilbee bariad saitar hotoij ugnu. 3sec pauz avna*5udaa
Enehuu dasgal ni ugzug guyanii dotor taliin bulching changalj ugdug gene. Edgeer bulchinguud ni
changarsnaar aartsagnii yas iluu togtvortoi, gajihargui boldog gene.
3. 2 huluu neg negeer ni gadagsha 3uda, dotogsho 7uda uvdguur ni nugalj bgad erguulne.
4. Deeshee uvduguu nugalj hevtene. Amisgaga garganga uvduguu baruun talru ni hevtuulne.
Butsad hevin bdalda orulad zuun talruu ni hevtuulne*tus tus 10 uda.
5. Deeshee harj hevtene. Baruun uvdugu nugalad zuun talru hevtuulne. Harts baruun taliin gar
harsan baidaltai 10sec pauz. Nuguu taliig ch bas adil.*3udaa
6. Dooshoo harj hevtene. Uvdgu niiluulsen chigere 90gradus nugalna. 2tishege hevtuulne. tus tus
5sec pauz*3uda. Ene ni bulchin changalj bga dasgal gene.
7. Hamgiin suuliin dasgal
Deeshee harj hevtene. Tseejere saitar hotoigod tolgoinii oroig shaland naana.
Huluu 20cm hertei urguj ugnu. 3sec pauz*3udaa.
Mun deerhtei uyaldaad Yapond odoo id delgerch bgaa arga gevel deeshee harj hevteed yag huisen
dooroo uutsnaas jaahan deehen buurunhii der bairluulaad 5min hevteh. Herev buurhunhii der oldohgui
bval banniin alchuuraa buurunhiiluud helberiig ni aldagduulahguigeer saitar boogood hereglej bolno.
Bi gertee 2shirheg banniin alchuur buurunhiiluud buseer orogod huurhun yum hiisen.
Yaponii neg super model.n helj bgagar oroi untahda doroo taviad untahaar ugluu bosohod yamar ch
gedesgui boltson bdag gesen. Bi odohondo xuuteigee hamt untaj bga bolohor tegj arai l chadku l bn.
3. Gedesnii bulchin tatah. fast abs flat geed youtube.s haigaad uzeheer zunduu bichleg oldono.
Tuuniig harj bgad uurt tohirsniig hiih.
Ene minii dagaj hiideg bichleg, bichlegen dotroo toolood ugdug bolohoor hed hiisnee martah
shaardlagagui. Mun niit uzsen hunii too 10say.s ih gedeg ni her ur duntei dasgal bolohiig iltgej bui met.
http://www.youtube.com/watch?v=9tDZRogSbbU&list=PL3FF54B81735A3A25&index=7&feature=plpp_video
4. Yoga.n dasgal
(Dor durdah dasgaluudiig bugdiig 21 udaa hiivel zohiltoi, mun chadval yoga mattress,
bhgui bol zuulun shirdeg hivs ch yumu, gol ni huiten shalnaas hol)
a. Yoga.n nomon deeree bichseneer bol ene ni hurd neeh dasgal gene. Harin minii ajiglasnaar bol hun
baij boloh hamgiin zuv bairlalaaraa zogsoj bgaad hiideg dasgal. Hervee itgehgui bga bol bichleg hiigeed
uuriiguu haraad shalgaj bolno. Garaa aldaj zogsood nar zuv ergeh. 21udaa hurtel, gehdee hetsuu bval
urgeljluulj hiih albagui.
b. Gedes changalah
Deeshee harj hevteed amisgaga zuulnuur avangaa hul bolon tolgoigoo humij bui met.r aajmaar urguj
ugnu. Eruugee tseejnii dotogsh, haraa huis harsan bdlaar, hul 90gradus urgugdsun baih ba hulnii ul
dotogsh chiglene. 3secund amisgaga bariad, amisgaga gargahdaa amisgaa avsan uyes bolj ugvul
udaanaar amisgaga gargana.
c. Changarsan gedsiig sullah mun tseej teniilgeh
Beltgeh baidal - uvduguu nugalj suuna. Eruu tseejnii dotogsh, haraa huis harsan bdlaar, gar doosh
unjsan baidaltai. Amisgagaa avangaa tolgoi hoish gediij ugzgund hureh daitai hotoij ugnu. Ene uyed
gar ugzugnii dood talaas deesh urguh mayagtai tulj ugnu. Saitar hotoij uguud butsah bairlalda
orohdoo amisgaga zuulnuur gargana.
d. Shiree nertei dasgal.
Beltgeh baidal - huluu jiigeed ugzguuruu suuj ugnu. Eruu tseejnii dotogsh, haraa huis harsan bdlaar,
gar yag ugzugnii 2 hajuud algaar ni saitar naaj tavij ugnu. Amisgagaa avangaa garaa bairnaas
hudulgulguiger ugzguu deesh urguj ugnu, ene uyed tolgoi hoish gediij ugzgund hureh daitai
hotoij ugnu. Ene uyed biye shaltai parallel bolj ugvul sain. Amisgaga tur bariad amisgaga garganga
beltgeh bdald butsaj orno.
e. Uul nertei dasgal.
Beltgeh baidal - Shalan deer doosh harj hevtene, 2 gar murnii hajuud algaar ni saitar naaj tavij ugnu.
Amisgagaa avangaa garaa bairnaas hudulgulguiger ugzguu deesh urguj ugnu, ene uyed eruu tseejnii
dotogsh, haraa huis harsan bdlaar, harin hul uvdguru nugalarahgui, hulnii ul gazraas hundiiruugui bol sain.Amisgaga tur bariad amisgaga garganga beltgeh bdald butsaj orno.
Edgeer dasgaluudiig ehlehiin urd 10jild biyiin tamriin hicheel deer hiideg bsan baga zergiin sungaltiin
dasgal hiij bgaad ehelbel bulchin shurmus tsochirdohgui baih sain taltai. Huzuu muruu erguuleh,
uragsh hoisho nurugara buhiij hotoih zereg, suuld ni hulnii huruunuudiig hurtel hudulguj ugvul buh
biyiin tsusnii ergelt saijirch dasgal iluu ur duntei yavagdana gej bodoj bn.
Enehuu dasgaluud ni zuvhun turah geltgui udur bolgon heregjuulbel eruul mended tuiliin tustai
gej bodoj bna. Za ta buhend amjilt huseye.
Ihenh tohioldold tursun eejuudiin aartsagnii yas ni telj mun tuuniig dagaldaj hamag
biyiin bulchin shurmus(uund zuvhun gadaad bulchin shurmusus gadna bidnii dotood
erhteng baih yostoi bairlald ni bairluulj bdag dotood bulching mun helne) ni sulardag
uchraas, gedes tsudiij garch ireh, bugs guya telj buduureh handlagatai baidag.
Bas unuduur olj medsen(2012.04.18).r bol nuruu uutsnii yas ni gajihaar tuuniig dagaad
tsusnii ergelt udaashirna. Tsusnii ergelt udaashirhaar ter hesgiin temperatur buurch
daaralt hurult uusdeg gene. Tegeed biye ter hesgiinhee dulaaniig aldahgui gej ter hesegtee
dotor talaas ni uuhnii hemjeegee nemegduulsneer dotood uuhlult ihesj ur dund ni
bugs buuruuruu buduudrdeg bhne. Bi undesleltei hariult gej bodoj bn.
Uunii tuld minii hamgiin turuund hiisen dasgal bal aartsagnii yasnii ergen toirond bdag
bulchinguudiig changalah, aartsagnii yasiig zuv bairlald ni oruulah dasgal.
1. Aartsagnii yasnii ergen toirond bdag bulchinguudiig changalah dasgal
Za tegeheer tursnii daraa haniahiin tudiid baga hemjeenii shees aldaj bsan udaa bii yu?
Hervee tiim bol aartsag, utreenii bulchin doroitsonii shinj. Edgeer bulchinguudiig changatgahiin
tuld,
a. Kegel.n dasgal buyu utreenii bulching changalah...
Sandal deer suugaad urteegee havchij changaruulah sulruulahiig eeljlen 10udaa hiine.
Ene uyed doroo jijighen alchuur orooj taviad tuuniigee havchij hiivel iluu ur duntei bj boloh yum.
Ene ni yag l shinegenee baga bagaar tasalj gargaj bgaatai adil yum.
b. Hip walking (ugzguuruu alhah dasgal)
Gazar deer ugzgun deeree suuj uguud, garaa tseejniihee urd solbij taviad, nuur tseej yag egts
bairlaltaigaar zuvhun ugzguu hudulguud uragshilna...Zohih hemjeend uragshlaad, adil bairlalar
hoishilj ugnu. Uragshaa hoisho ugzguuruu yavah uyed aartsagnii ergen toirnii bulchin changalagdaj
aartsagnii yas zuv bairlaldaa orohod tusalna. Minii huvid ene dasgal hamgiin ur duntei ni sanagdsan.
(2012.5.5)Ene uyed garaa solbij tavihaas iluuteigeer garaa tseejnii hajuud tohoigoor ni nugalaad,
ugzguru alhah uyedee garaa saitar savaad deed biye ひねるerguulj uguh ni iluu ur duntei sanagdla.
2. Aartsagnii yasiig zuv bairlald oruulah.
Uulaasaa bidnii aartsagnii yas mash amarhan gajdag, mun mash amarhan heviin bairlalda oroh chadvartai
yum shig bgam. Buruu suuh, buruu alhah zergees bolood daliih, esvel hotoih, mun tursnii daraa teleh
zereg asuudluudtai uchirdag bn.
Hamgiin naidvartai buguud hyalbar arga bol yerduu uuts nuruugaa sain erguulj uguh. Hulduu murnii
hemjeetei zogsood garaa tashanda tulaad tolgoi tseejiig aihtar hudulguhguiger ugzug uuts nurugara
baruun tiish 10, zuun tiish 10 udaa erguulj uguh. Enehuu dasgal ni mun hodood gedesnii uil ajillagag
idevhjuuleh uchraas, utgun hatsan uyed mun hiivel zohistoi. Udurt 3-4udaa hiivel best, minii huvid
ugluu shudee ugaaj baingaa,oroi hooloo butslahiig huleej baingaa zereg bainga hiihiig boddog
dasgaluudiin maani neg. Tsagirag erguulsen ch boloh yum.
(12.5.5)Za deerh shig boddog baij bgad neg udaa mergejliin massagenii gazar, mongoloor ulamjlalt
baria zasliin gazar ochood uzuultel, aartsagnii yas ni baruun deesheegee daliigaad, uunees uudeed
hul ni urt bogino bolson bn gevee. Yostoi unuug hurtel 4sar garan hiisen dasgal yamar ch nemergui
bsan yum bhda geed setgeleer jaahan unav. Gehdee gertee ireed dahij sain shalgaad bur powerful
dasgal olson. Uulaasaa bidnii aartsagnii yas mash amarhan gajdag, mun mash amarhan heviin
bairlalda oroh chadvartai bolovchig, yasiig dagaad bairlah bulchinguud ni tiim amarhan hevend
oruuldaggui boltoi. Tegeed sayahan sursan dasgalasa taniltsuulya.
Aartsagnii yas gajsan esehiig shalgah amarhan test.
A4.n tsaasiig skoch ashiglaj hudulgungui bolgono. Deer ni zogsood 50uda nomhon alhalt nudee aniad
hiine. A4.n tsaasnaas yamar negen baidlaar garaad yavsan bol tanii aartsagnii yas gajsan baih
magadlaltai gej oilgoj bolno.
1. Huluu uvdguru nugalad deeshee harj hevtene. Uvduguu niiluulsen chigere usgiiguu ugzgunduu
oirtuulna. Zuun uvdguu gazar naah mayagtaigaar oirtuulna. Uvdugu butsah uyede zaaval nuguu
uvdugteigu shurgeltsuulne. Baruun uvdguu bas shaland oirtuulj uzne. Ali neg ni shaland hurgehed
hestuu bval tanii aartsagnii yas gajsan gesen ug. Uvduguu shaland hurgej chadahgui bga taliigaa
iheer hiigeed bval ayandaa ali aliniig ni hiij chaddag bolsnoor aartsagnii yasni gajilt ch zasagdaj bga
gej oilgoj bolno. "Daraa ni 2 uvdugu niluulsen bairlalas ugzguu urguud 5sec bailgaad tuunii daraa
ugzguu hurdtai buulgana."*3udaa
2. Dooshoo harj hevtene. 2 garara 2 hulnii shilbee bariad saitar hotoij ugnu. 3sec pauz avna*5udaa
Enehuu dasgal ni ugzug guyanii dotor taliin bulching changalj ugdug gene. Edgeer bulchinguud ni
changarsnaar aartsagnii yas iluu togtvortoi, gajihargui boldog gene.
3. 2 huluu neg negeer ni gadagsha 3uda, dotogsho 7uda uvdguur ni nugalj bgad erguulne.
4. Deeshee uvduguu nugalj hevtene. Amisgaga garganga uvduguu baruun talru ni hevtuulne.
Butsad hevin bdalda orulad zuun talruu ni hevtuulne*tus tus 10 uda.
5. Deeshee harj hevtene. Baruun uvdugu nugalad zuun talru hevtuulne. Harts baruun taliin gar
harsan baidaltai 10sec pauz. Nuguu taliig ch bas adil.*3udaa
6. Dooshoo harj hevtene. Uvdgu niiluulsen chigere 90gradus nugalna. 2tishege hevtuulne. tus tus
5sec pauz*3uda. Ene ni bulchin changalj bga dasgal gene.
7. Hamgiin suuliin dasgal
Deeshee harj hevtene. Tseejere saitar hotoigod tolgoinii oroig shaland naana.
Huluu 20cm hertei urguj ugnu. 3sec pauz*3udaa.
Mun deerhtei uyaldaad Yapond odoo id delgerch bgaa arga gevel deeshee harj hevteed yag huisen
dooroo uutsnaas jaahan deehen buurunhii der bairluulaad 5min hevteh. Herev buurhunhii der oldohgui
bval banniin alchuuraa buurunhiiluud helberiig ni aldagduulahguigeer saitar boogood hereglej bolno.
Bi gertee 2shirheg banniin alchuur buurunhiiluud buseer orogod huurhun yum hiisen.
Yaponii neg super model.n helj bgagar oroi untahda doroo taviad untahaar ugluu bosohod yamar ch
gedesgui boltson bdag gesen. Bi odohondo xuuteigee hamt untaj bga bolohor tegj arai l chadku l bn.
3. Gedesnii bulchin tatah. fast abs flat geed youtube.s haigaad uzeheer zunduu bichleg oldono.
Tuuniig harj bgad uurt tohirsniig hiih.
Ene minii dagaj hiideg bichleg, bichlegen dotroo toolood ugdug bolohoor hed hiisnee martah
shaardlagagui. Mun niit uzsen hunii too 10say.s ih gedeg ni her ur duntei dasgal bolohiig iltgej bui met.
http://www.youtube.com/watch?v=9tDZRogSbbU&list=PL3FF54B81735A3A25&index=7&feature=plpp_video
4. Yoga.n dasgal
(Dor durdah dasgaluudiig bugdiig 21 udaa hiivel zohiltoi, mun chadval yoga mattress,
bhgui bol zuulun shirdeg hivs ch yumu, gol ni huiten shalnaas hol)
a. Yoga.n nomon deeree bichseneer bol ene ni hurd neeh dasgal gene. Harin minii ajiglasnaar bol hun
baij boloh hamgiin zuv bairlalaaraa zogsoj bgaad hiideg dasgal. Hervee itgehgui bga bol bichleg hiigeed
uuriiguu haraad shalgaj bolno. Garaa aldaj zogsood nar zuv ergeh. 21udaa hurtel, gehdee hetsuu bval
urgeljluulj hiih albagui.
b. Gedes changalah
Deeshee harj hevteed amisgaga zuulnuur avangaa hul bolon tolgoigoo humij bui met.r aajmaar urguj
ugnu. Eruugee tseejnii dotogsh, haraa huis harsan bdlaar, hul 90gradus urgugdsun baih ba hulnii ul
dotogsh chiglene. 3secund amisgaga bariad, amisgaga gargahdaa amisgaa avsan uyes bolj ugvul
udaanaar amisgaga gargana.
c. Changarsan gedsiig sullah mun tseej teniilgeh
Beltgeh baidal - uvduguu nugalj suuna. Eruu tseejnii dotogsh, haraa huis harsan bdlaar, gar doosh
unjsan baidaltai. Amisgagaa avangaa tolgoi hoish gediij ugzgund hureh daitai hotoij ugnu. Ene uyed
gar ugzugnii dood talaas deesh urguh mayagtai tulj ugnu. Saitar hotoij uguud butsah bairlalda
orohdoo amisgaga zuulnuur gargana.
d. Shiree nertei dasgal.
Beltgeh baidal - huluu jiigeed ugzguuruu suuj ugnu. Eruu tseejnii dotogsh, haraa huis harsan bdlaar,
gar yag ugzugnii 2 hajuud algaar ni saitar naaj tavij ugnu. Amisgagaa avangaa garaa bairnaas
hudulgulguiger ugzguu deesh urguj ugnu, ene uyed tolgoi hoish gediij ugzgund hureh daitai
hotoij ugnu. Ene uyed biye shaltai parallel bolj ugvul sain. Amisgaga tur bariad amisgaga garganga
beltgeh bdald butsaj orno.
e. Uul nertei dasgal.
Beltgeh baidal - Shalan deer doosh harj hevtene, 2 gar murnii hajuud algaar ni saitar naaj tavij ugnu.
Amisgagaa avangaa garaa bairnaas hudulgulguiger ugzguu deesh urguj ugnu, ene uyed eruu tseejnii
dotogsh, haraa huis harsan bdlaar, harin hul uvdguru nugalarahgui, hulnii ul gazraas hundiiruugui bol sain.Amisgaga tur bariad amisgaga garganga beltgeh bdald butsaj orno.
Edgeer dasgaluudiig ehlehiin urd 10jild biyiin tamriin hicheel deer hiideg bsan baga zergiin sungaltiin
dasgal hiij bgaad ehelbel bulchin shurmus tsochirdohgui baih sain taltai. Huzuu muruu erguuleh,
uragsh hoisho nurugara buhiij hotoih zereg, suuld ni hulnii huruunuudiig hurtel hudulguj ugvul buh
biyiin tsusnii ergelt saijirch dasgal iluu ur duntei yavagdana gej bodoj bn.
Enehuu dasgaluud ni zuvhun turah geltgui udur bolgon heregjuulbel eruul mended tuiliin tustai
gej bodoj bna. Za ta buhend amjilt huseye.
No comments:
Post a Comment