Neeh goyo emh tsegtstei tes daraatai goyo bicheed yavmaar bgaa bolovch martahaasaa umnu ene talaar hurdan bichij buulgamaar bgaa bolohoor uuriinhuu tarhind orson daraallaar ta buhentei huvaaltsaya gej bodloo.
Tegeheer az jargaliig humuus uur uuriin hemjeegeer mederdeg genee. Ter hemjee ni hun bur uur uur bdag gene. Engiin jishee helehed ayagand buhel buten tal us bna gehu,dunguj tal l bna gej bodoj bgaa bol ene hoyor hunii ali ni yag ene tsag muchid happy ve? Mun hun aziin sugalaand asar ih mungu hojood yag hojson ter uyedee az jargaliig medregch hemjuur ni 1jil hertei ihseh bolovch heseg hugatsaanii daraa butsaad heviin hemjeendee ochdog gene. Uuntei adil 2huluu aldsan hun ch bas ehleed gun hyamrald orj az jargaliig medregch hemjuur ni buurdag bolovch heseg hugatsaanii daraa ergen heviin uzuultendee ochdog gene.
Minnnesota ih surguuliin David Lykken hunii az jargaliig medreh hemjuur(幸せ度)ni amidarch bgaa orchnoos herhen shaltgaaldagiig medeh zorilgoor daraah turshiltiig hiijee. Uur uur orchind ussun 1undgun esiin 1000 iher huuhdiig sudlahad, az jargaliig medreh hemjuur ni 50%ni turulhiin shinj chanartai, 50huvi ni oldmol shinj chanartai bolohiig olj togtoojee.Hervee enehuu tushiltiin ur dung unen gej uzehiin bol, hund "ed bayalag", "ger buliin hariltsaa", "ajil" gesen
oilgolt ni hunii az jargaliig medreh hemjuurt 10% l nuluuldug buguud uldsen 40% ni tuhain hunii zurshil bolson bodol sanaa, uil hudlul, hel yariatai holbootoi genee. Yu heleh geed bnaa geheer, uldsen 40%iig hun uhamsarlaad buruu muuhai zurshlaa uurchluhiin bol unuug hurtel aldag onog mederch bsan az jargaliin 40%iig ihesgej chadnaa gesen ug yum bnaa.(Gevch hani nuhruu aldsan bolon udaan hugatsaand ajil hudulmur erhlehgui bga bolon tuiliin ugeegui yaduu bdald baigaa bol az jargaliig darui medrene gedeg hetsuu gene) Setgel sudlal talaasaa uzeheer hunii udur tutam hiideg uildliin 90% ni zurshil bolson bdag gene.
Tiim ch bolohoor aldartai hun boloh yumsan gej bodson daruid tiim bolj chaddaggui, urt udaan hugatsaanii temtsel heregtei boldog. Uuntei adilaar az jargaltai bgaagaa ulam bur medreye gevel tarhia dasgaljuulahaas uur argagui genee.
Tarhia dasgaljuulj az jargaltai bgaagaa mederne gedeg ni uuriin gesen huviin oron suutstai bolohtoi arga baril neg gene.
1. Gurtangi bodol sanaagaa tseverleh
2. Uudrug bodol sanaag bii bolgoj, tarhind uudrug bodol sanaanii ursgal bii bolgoh.
3. Alivaa yumand talarhah setgelee ilerhiilehee martahgui bh.
4. Biyiin buh ed esee eruul chiireg bolgoh.
5. Byasalgal zergiin argaar tarhiig hunii medlegiig davsan ih huchtei holboh (ene heseg ni shashinlag, gehdee byasalgal oilogodog humuus tuvuggui oilgoh bha)
6. Zorilgotoi baij, tarhind noirsoh aviyas chadvariig buren neeh.
7. Nuhurluh hunee zuv songoj, tarhind zuv nuluu uzuuleh.
Za yerunhiiduu helehed deerh 7g biyeluulbel az jargal gedeg gart barigdaj setgeld medregddeg ed genee. Gehdee ene 7 ni tsaashaagaa mash jijig jijig salaalsan oilgolt bolj irne.
Za ene 7n tom oilgoltiig systemlej zadlaj tailbarlahaasaa umnu ta odoo az jargaltai bnu gedeg byatshan test avya gej bodoj bn.
Doorh asuultiin hariultand daraah baidlaar onoo ugj hariulna.
1onoo - ogt tiim bish
2onoo - tun baga zereg taarch bn
3onoo - baga zereg taarch bn
4onoo - yerunhiiduu taarch bn
5onoo - margaangui taarch bn
・Bi hunii sain taliig olj harahdaa sain
・Bi setgeliin gundee amar amgalang mederdeg
・Bi gutrangi uzel bodolgui
・Bi yamar ch aldaa onoonoosoo yamagt suraltsah gej hicheedeg
・Nadad ih huch uilchildeg gej boddog
・Bi uurchilmuur bgaa yumaa uurchilj, uurchilj chadahgui yumaa uurchilj chadahgui gedgee huleen zuvshuurch bgaa
（自分の変えられることは変え、変えられないことは受け入れる）
・Nadad amidrah utga uchir bii
・Bi yagaad ch yum dandaa az jargaltai bdag
・Bi horom much muriig une tsenetei ashigladag
・Nadad amidrah huch baigaa (vitality)
・Bi amarhan setgeleer unadaggui
・Bi alivaa zuild setgeleesee handdag
・Nadad udurt 1udaa hugjiltei unguruudug much bii
・Ene delhii nadad enerengui gej boddog
・Bi huntei uujuu setgeleer haritsaj chaddag
・Bi uuruu uurtuu xairtai
・Bi namaig gesen haluun dulaan humuuseer hureeluulsen
・Bi yum bolgoniig hunii buruu bolgodoggui
・Bi yamar ch yumand talarhsan setgeleer handdag.
Tanii onoo hed garsan be?
80-100 onoo bol - Ta yerunhiiduu urgelj az jargaltai bdag yum bn
60-79 onoo bol - Ta nileen az jargaltai yum bn
40-59 onoo bol - Ta zarimdaa l az jargaliig mederdeg yum bn
40oos baga onootoi bol - Tanii az jargaliig medreh barometr uneheer baga bn
Magadgui ta az jargaliig yag odoo mederch chadahgui bgaa ni odoo uyiin iim oilgolt nuluulj baij magadgui yum.
1rt,
Ulam ulam ulam....Ulam ih mungutei bolchuul, ulam turanhai bolbol, ulam undur bolbol....az jargaltai bolno gej itgedegt baij boloh yum. Gevch Americkiin huvi hunii orlogo ungursun 50jild 2.5dahin ih bolson ch az jargaliig medregch hemjuur ni 50jiliinheesee ahiagui bn. Mun Americiin ediin zasgiin tomoohon setguul Forbes.d niitlegdsen bayan humuusiin 40% ni dundaj americ hunees az jargaliig medreh hemjuur ni baga garsan bn. Delhiin hamgiin bayan huneer todorson J.Paul Getty.s "ta delhiin hamgiin bayan hun bolloo, ta yag ali hurtel yavbal setgel tani hanah ve" gesen asuultand, tereer bodoj bodoj, yamar ch bsan odoo bol arai l hangaltgui bn gej helsen gene. (Delhiin hamgiin bayan hun hangaltgui gej bhad ternees busad ni tegeheer yu bolnoo kk.)Tegeheer ulam ihtei bolloo geed az jargaltai bolohgui bhnee, teguul yagaad ene oilgolt hun bolgond bn ve? Uunii hariult ni odoogiin delhiin ediin zasgiin ursgal baidal, ediin zasgiig ergelduuleh huch bolson zar surtalchilgaand bgaan boluu?! Ta udurt TV.r heden zuun zar surtalchilgaag uuriin hussen huseegui uzej hussen huseegui tarhindaa bolovsruulj bdag. Dahin dahin davtagdah ene process ni tanii dald uhamsart ingej shivnej bdag - Enehuu tansag zeregleliin mashiniig unaval ta yalagch bolno, ene buteegdehuuniig hereglevel tanii aris toligor saihan bolno, iim goyo baishind amidarch uzmeergui bnuu geel etses tugsgulgui... Edgeer zar surtalchilgaa uneheer ur duntei bolool, udurt hichneen yavj, bidnii nudnii chilee, chihnii bugluu bolj bhavde.
2rt,
Hezee negen tsagt, mongoloor "tegj bgaad" gej ih yaridag....Hezee negen tsagt sain zaluutai uchirchval ch, tegj baigaad goyo ajild orchvol ch, tegj bgaad jaahan turchval ch....Za tegeed uunii yu ni bolohooo bolichood az jargaliig avchardaggui bilee gej bodoj boloh yum. Tegvel ta sain sanaarai, ta ungursun uyed edgeeriig husej bgaad bodit baidal deer yag ene husej bsan zuilee gartaa oruulsan bizde.Tegsen tanid yamar sanagdsan be?! Tuhain ter uyed l az jargaliin medersen bh, tegehdee neeh udaagui baih te?! Harvard ih surguuliin setgel sudlaliin professor Daniel Gilbert helehdee "Az jargal yamagt nudnii jaahan umnu bdag" gedeg nomondoo hezee negen tsagt gej itgeh ni yamar ch utgagui, az jargal gedeg nudnii umnu bdag bish, yag odoo ene muchid bdag gedgiig oilgoosoi gej bichsen bn. Tereer humuus bid ireeduid boloh az jargaliig tusuulun bodohdoo maruuhan buguud, ter uyed medreh az jargalaa yamagt het undruur uneldeg gene. Tushaal devshchih yum bol, ter uls ruu ayalalaar yavchihval ch gej bodoj bsan ta, edgeeriig hiisnii daraa tanii tusuulsun shig az jargaltai bsan geju. Jinhene az jargal gedeg bol, ulam goyo bolood hezee negen tsagt tanii gart oroh goyo yumnaas bish tanii tarhi mederch chadah "yag odoo" l yum genee..
Za tegvel odoo, yag odoo mederch chadah az jargalaa ihesgej chadah tehnictei taniltsaya.
1. Gurtangi bodol sanaagaa tseverleh
2. Uudrug bodol sanaag bii bolgoj, tarhind uudrug bodol sanaanii ursgal bii bolgoh.
3. Alivaa yumand talarhah setgelee ilerhiilehee martahgui bh.
4. Biyiin buh ed esee eruul chiireg bolgoh.
5. Byasalgal zergiin argaar tarhiig hunii medlegiig davsan ih huchtei holboh (ene heseg ni shashinlag, gehdee byasalgal oilogodog humuus tuvuggui oilgoh bha)
6. Zorilgotoi baij, tarhind noirsoh aviyas chadvariig buren neeh.
7. Nuhurluh hunee zuv songoj, tarhind zuv nuluu uzuuleh.
1. Gutrangi bodol sanaagaa tseverleh
Gutrangi baidal ni bidnii az jargaliig medreh uud haalgiig haachihdag gej oilgohod bolno.
Za unuudurtuu uugee undurluyu. Xuugee tsetserlegees ni avahaar yavlaa.
Yaponoor unshihiig husej bgaa bol http://ameblo.jp/debuneko-nyaotarou/entry-11305142652.html
Tegeheer az jargaliig humuus uur uuriin hemjeegeer mederdeg genee. Ter hemjee ni hun bur uur uur bdag gene. Engiin jishee helehed ayagand buhel buten tal us bna gehu,dunguj tal l bna gej bodoj bgaa bol ene hoyor hunii ali ni yag ene tsag muchid happy ve? Mun hun aziin sugalaand asar ih mungu hojood yag hojson ter uyedee az jargaliig medregch hemjuur ni 1jil hertei ihseh bolovch heseg hugatsaanii daraa butsaad heviin hemjeendee ochdog gene. Uuntei adil 2huluu aldsan hun ch bas ehleed gun hyamrald orj az jargaliig medregch hemjuur ni buurdag bolovch heseg hugatsaanii daraa ergen heviin uzuultendee ochdog gene.
Minnnesota ih surguuliin David Lykken hunii az jargaliig medreh hemjuur(幸せ度)ni amidarch bgaa orchnoos herhen shaltgaaldagiig medeh zorilgoor daraah turshiltiig hiijee. Uur uur orchind ussun 1undgun esiin 1000 iher huuhdiig sudlahad, az jargaliig medreh hemjuur ni 50%ni turulhiin shinj chanartai, 50huvi ni oldmol shinj chanartai bolohiig olj togtoojee.Hervee enehuu tushiltiin ur dung unen gej uzehiin bol, hund "ed bayalag", "ger buliin hariltsaa", "ajil" gesen
oilgolt ni hunii az jargaliig medreh hemjuurt 10% l nuluuldug buguud uldsen 40% ni tuhain hunii zurshil bolson bodol sanaa, uil hudlul, hel yariatai holbootoi genee. Yu heleh geed bnaa geheer, uldsen 40%iig hun uhamsarlaad buruu muuhai zurshlaa uurchluhiin bol unuug hurtel aldag onog mederch bsan az jargaliin 40%iig ihesgej chadnaa gesen ug yum bnaa.(Gevch hani nuhruu aldsan bolon udaan hugatsaand ajil hudulmur erhlehgui bga bolon tuiliin ugeegui yaduu bdald baigaa bol az jargaliig darui medrene gedeg hetsuu gene) Setgel sudlal talaasaa uzeheer hunii udur tutam hiideg uildliin 90% ni zurshil bolson bdag gene.
Tiim ch bolohoor aldartai hun boloh yumsan gej bodson daruid tiim bolj chaddaggui, urt udaan hugatsaanii temtsel heregtei boldog. Uuntei adilaar az jargaltai bgaagaa ulam bur medreye gevel tarhia dasgaljuulahaas uur argagui genee.
Tarhia dasgaljuulj az jargaltai bgaagaa mederne gedeg ni uuriin gesen huviin oron suutstai bolohtoi arga baril neg gene.
1. Gurtangi bodol sanaagaa tseverleh
2. Uudrug bodol sanaag bii bolgoj, tarhind uudrug bodol sanaanii ursgal bii bolgoh.
3. Alivaa yumand talarhah setgelee ilerhiilehee martahgui bh.
4. Biyiin buh ed esee eruul chiireg bolgoh.
5. Byasalgal zergiin argaar tarhiig hunii medlegiig davsan ih huchtei holboh (ene heseg ni shashinlag, gehdee byasalgal oilogodog humuus tuvuggui oilgoh bha)
6. Zorilgotoi baij, tarhind noirsoh aviyas chadvariig buren neeh.
7. Nuhurluh hunee zuv songoj, tarhind zuv nuluu uzuuleh.
Za yerunhiiduu helehed deerh 7g biyeluulbel az jargal gedeg gart barigdaj setgeld medregddeg ed genee. Gehdee ene 7 ni tsaashaagaa mash jijig jijig salaalsan oilgolt bolj irne.
Za ene 7n tom oilgoltiig systemlej zadlaj tailbarlahaasaa umnu ta odoo az jargaltai bnu gedeg byatshan test avya gej bodoj bn.
Doorh asuultiin hariultand daraah baidlaar onoo ugj hariulna.
1onoo - ogt tiim bish
2onoo - tun baga zereg taarch bn
3onoo - baga zereg taarch bn
4onoo - yerunhiiduu taarch bn
5onoo - margaangui taarch bn
・Bi hunii sain taliig olj harahdaa sain
・Bi setgeliin gundee amar amgalang mederdeg
・Bi gutrangi uzel bodolgui
・Bi yamar ch aldaa onoonoosoo yamagt suraltsah gej hicheedeg
・Nadad ih huch uilchildeg gej boddog
・Bi uurchilmuur bgaa yumaa uurchilj, uurchilj chadahgui yumaa uurchilj chadahgui gedgee huleen zuvshuurch bgaa
（自分の変えられることは変え、変えられないことは受け入れる）
・Nadad amidrah utga uchir bii
・Bi yagaad ch yum dandaa az jargaltai bdag
・Bi horom much muriig une tsenetei ashigladag
・Nadad amidrah huch baigaa (vitality)
・Bi amarhan setgeleer unadaggui
・Bi alivaa zuild setgeleesee handdag
・Nadad udurt 1udaa hugjiltei unguruudug much bii
・Ene delhii nadad enerengui gej boddog
・Bi huntei uujuu setgeleer haritsaj chaddag
・Bi uuruu uurtuu xairtai
・Bi namaig gesen haluun dulaan humuuseer hureeluulsen
・Bi yum bolgoniig hunii buruu bolgodoggui
・Bi yamar ch yumand talarhsan setgeleer handdag.
Tanii onoo hed garsan be?
80-100 onoo bol - Ta yerunhiiduu urgelj az jargaltai bdag yum bn
60-79 onoo bol - Ta nileen az jargaltai yum bn
40-59 onoo bol - Ta zarimdaa l az jargaliig mederdeg yum bn
40oos baga onootoi bol - Tanii az jargaliig medreh barometr uneheer baga bn
Magadgui ta az jargaliig yag odoo mederch chadahgui bgaa ni odoo uyiin iim oilgolt nuluulj baij magadgui yum.
1rt,
Ulam ulam ulam....Ulam ih mungutei bolchuul, ulam turanhai bolbol, ulam undur bolbol....az jargaltai bolno gej itgedegt baij boloh yum. Gevch Americkiin huvi hunii orlogo ungursun 50jild 2.5dahin ih bolson ch az jargaliig medregch hemjuur ni 50jiliinheesee ahiagui bn. Mun Americiin ediin zasgiin tomoohon setguul Forbes.d niitlegdsen bayan humuusiin 40% ni dundaj americ hunees az jargaliig medreh hemjuur ni baga garsan bn. Delhiin hamgiin bayan huneer todorson J.Paul Getty.s "ta delhiin hamgiin bayan hun bolloo, ta yag ali hurtel yavbal setgel tani hanah ve" gesen asuultand, tereer bodoj bodoj, yamar ch bsan odoo bol arai l hangaltgui bn gej helsen gene. (Delhiin hamgiin bayan hun hangaltgui gej bhad ternees busad ni tegeheer yu bolnoo kk.)Tegeheer ulam ihtei bolloo geed az jargaltai bolohgui bhnee, teguul yagaad ene oilgolt hun bolgond bn ve? Uunii hariult ni odoogiin delhiin ediin zasgiin ursgal baidal, ediin zasgiig ergelduuleh huch bolson zar surtalchilgaand bgaan boluu?! Ta udurt TV.r heden zuun zar surtalchilgaag uuriin hussen huseegui uzej hussen huseegui tarhindaa bolovsruulj bdag. Dahin dahin davtagdah ene process ni tanii dald uhamsart ingej shivnej bdag - Enehuu tansag zeregleliin mashiniig unaval ta yalagch bolno, ene buteegdehuuniig hereglevel tanii aris toligor saihan bolno, iim goyo baishind amidarch uzmeergui bnuu geel etses tugsgulgui... Edgeer zar surtalchilgaa uneheer ur duntei bolool, udurt hichneen yavj, bidnii nudnii chilee, chihnii bugluu bolj bhavde.
2rt,
Hezee negen tsagt, mongoloor "tegj bgaad" gej ih yaridag....Hezee negen tsagt sain zaluutai uchirchval ch, tegj baigaad goyo ajild orchvol ch, tegj bgaad jaahan turchval ch....Za tegeed uunii yu ni bolohooo bolichood az jargaliig avchardaggui bilee gej bodoj boloh yum. Tegvel ta sain sanaarai, ta ungursun uyed edgeeriig husej bgaad bodit baidal deer yag ene husej bsan zuilee gartaa oruulsan bizde.Tegsen tanid yamar sanagdsan be?! Tuhain ter uyed l az jargaliin medersen bh, tegehdee neeh udaagui baih te?! Harvard ih surguuliin setgel sudlaliin professor Daniel Gilbert helehdee "Az jargal yamagt nudnii jaahan umnu bdag" gedeg nomondoo hezee negen tsagt gej itgeh ni yamar ch utgagui, az jargal gedeg nudnii umnu bdag bish, yag odoo ene muchid bdag gedgiig oilgoosoi gej bichsen bn. Tereer humuus bid ireeduid boloh az jargaliig tusuulun bodohdoo maruuhan buguud, ter uyed medreh az jargalaa yamagt het undruur uneldeg gene. Tushaal devshchih yum bol, ter uls ruu ayalalaar yavchihval ch gej bodoj bsan ta, edgeeriig hiisnii daraa tanii tusuulsun shig az jargaltai bsan geju. Jinhene az jargal gedeg bol, ulam goyo bolood hezee negen tsagt tanii gart oroh goyo yumnaas bish tanii tarhi mederch chadah "yag odoo" l yum genee..
Za tegvel odoo, yag odoo mederch chadah az jargalaa ihesgej chadah tehnictei taniltsaya.
1. Gurtangi bodol sanaagaa tseverleh
2. Uudrug bodol sanaag bii bolgoj, tarhind uudrug bodol sanaanii ursgal bii bolgoh.
3. Alivaa yumand talarhah setgelee ilerhiilehee martahgui bh.
4. Biyiin buh ed esee eruul chiireg bolgoh.
5. Byasalgal zergiin argaar tarhiig hunii medlegiig davsan ih huchtei holboh (ene heseg ni shashinlag, gehdee byasalgal oilogodog humuus tuvuggui oilgoh bha)
6. Zorilgotoi baij, tarhind noirsoh aviyas chadvariig buren neeh.
7. Nuhurluh hunee zuv songoj, tarhind zuv nuluu uzuuleh.
1. Gutrangi bodol sanaagaa tseverleh
Gutrangi baidal ni bidnii az jargaliig medreh uud haalgiig haachihdag gej oilgohod bolno.
Za unuudurtuu uugee undurluyu. Xuugee tsetserlegees ni avahaar yavlaa.
Yaponoor unshihiig husej bgaa bol http://ameblo.jp/debuneko-nyaotarou/entry-11305142652.html
No comments:
Post a Comment